Suomen suosituin sukunimi 2026 – TOP-10, historia ja yllättävät faktat
Nimet ovat enemmän kuin vain sanoja passissa; ne ovat ikkuna historiaamme, asutushistoriaan ja luontosuhteeseemme. Tiesitkö esimerkiksi, miksi lähes joka kolmas suomalainen sukunimi loppuu kirjaimiin ”-nen”? Tai miksi Itä- ja Länsi-Suomen nimikäytännöt eroavat toisistaan kuin yö ja päivä? Tässä artikkelissa sukellamme syvälle nimistömme kiehtovaan maailmaan.
Tilastokärki 2026: Kuka pitää valtikkaa?
Vuosikymmenten ajan Suomessa käytiin tasaista kamppailua kahden jättiläisen välillä. Vielä 2000-luvun alussa Virtanen piti ykkössijaa hallussaan, mutta Savon metsistä ponnistanut Korhonen ohitti sen ja on siitä lähtien kasvattanut etumatkaansa.
Digi- ja väestötietoviraston tuoreimpien tilastojen mukaan Suomen suosituin sukunimi on vuonna 2026 edelleen kiistatta Korhonen. Nimen valta-asema selittyy historialla: Korhonen on vanha itäsuomalainen sukunimi, ja Savossa sekä Karjalassa sukunimet periytyivät isältä pojalle vuosisatoja aiemmin kuin Länsi-Suomessa.
Suomen TOP 10 Yleisimmät sukunimet
Tässä on täydellinen listaus kymmenestä yleisimmästä sukunimestä. Onko oma nimesi listalla? Huomionarvoista on, että kaikki kärkikymmenikön nimet ovat ns. ”-nen” -päätteisiä nimiä lukuun ottamatta yhtä poikkeusta (Laine).
Suurin osa suosituimmista sukunimistä viittaa suoraan suomalaiseen luontoon, kuten veteen, metsään tai pinnanmuotoihin.
Itäsuomalainen mahtisuku. Nimi saattaa tulla sanasta ”korho”, joka tarkoittaa kuuroutunutta tai pystykorvaista, tai jopa ylpeää ihmistä.
Länsisuomalainen klassikko. Tyypillinen 1900-luvun alun ”muotinimi”, joka otettiin käyttöön luontoaiheisena uudisnimenä.
Viittaa asuinpaikkaan mäellä. Hyvin yleinen ympäri Suomea, sillä Suomi on täynnä mäkiä ja harjuja.
Asuinpaikka niemellä. Vesistöjen maassa niemiä riittää, ja siksi myös Niemisiä on lähes 20 000.
Sama alkuperä kuin Mäkisellä, mutta ”-lä” pääte viittaa enemmän taloon tai paikkaan (Mäkelän talo).
Viittaa alkuperään eli Hämeeseen. Tyypillistä savolaista nimeämisperinnettä: tulokas nimettiin sen mukaan mistä hän tuli.
Listan ”musta lammas” ilman nen-päätettä! Laine oli erittäin suosittu nimi kansallisromantiikan aikana 1800-luvun lopulla.
Patronyyminen sukunimi, eli perustuu etunimeen Heikki. ”Heikin poika” tai ”pieni Heikki”.
Luontonimi, joka viittaa kosken varrella asumiseen. Voimakas ja virtaava nimi.
Tuhansien järvien maassa on luonnollista, että Järvinen mahtuu kärkikymmenikköön.
Miksi ”-nen” on maailman yleisin suomalainen sana?
Oletko huomannut, että ulkomailla suomalaiset tunnistetaan usein pelkästään nimestä? Formula-kuskit Häkkinen, Räikkönen ja Bottas (poikkeus!) ovat tehneet päätteestä tunnetun. Mutta miksi juuri ”-nen”?
Nippelitieto: Yli kolmannes suomalaisista
Noin 35–38 % kaikista suomalaisista kantaa sukunimeä, joka päättyy kirjaimiin -nen. Tämä on maailmanlaajuisesti poikkeuksellisen suuri osuus yhdelle nimityypille.
Alun perin ”-nen” on diminuitiivi eli pienenne. Esimerkiksi ”Mäkinen” voi tarkoittaa ”pientä mäkeä” tai ”mäelle kuuluvaa”. Historiallisesti se merkitsi kuulumista johonkin sukuun tai paikkaan.
Ilmiö räjähti käsiin 1800- ja 1900-lukujen taitteessa. Tuolloin monet suomalaiset halusivat suomentaa ruotsinkieliset nimensä tai ottaa sukunimen, jos sellaista ei ollut. Mallia haettiin idästä, ja ”-nen” koettiin aidosti suomalaiseksi. Näin syntyi valtava joukko Uus-Virtasia ja Lahtisia.
Idän ja Lännen välinen kuilu
Vaikka Suomen suosituin sukunimi Korhonen on nykyään levinnyt Helsinkiin ja Turkuun asti, sen juuret ovat syvällä idässä. Suomen nimihistoria jakautuu karkeasti kahteen alueeseen:
1. Itä-Suomi (Suku-Suomi)
Savossa ja Karjalassa sukunimet ovat olleet käytössä jo keskiajalta asti. Siellä nimi (kuten Korhonen tai Voutilainen) kertoi kuulumisesta tiettyyn sukuun tai klaaniin. Nimi pysyi samana, vaikka asuinpaikka vaihtui. Naisetkin säilyttivät usein oman sukunimensä (esim. ”Korhotar”) avioliitossa, mikä oli tuohon aikaan edistyksellistä.
2. Länsi-Suomi (Talo-Suomi)
Lännessä ihmiset tunnettiin pitkään talon nimen mukaan (esim. Mattilan Matti) tai isän nimen mukaan (Matti Juhaninpoika). Jos Matti muutti Anttilan taloon, hänestä tuli Anttilan Matti. Sukunimi ei siis ollut henkilökohtainen, vaan sidottu kiinteistöön. Vasta vuoden 1921 sukunimilaki pakotti kaikki länsisuomalaisetkin valitsemaan pysyvän sukunimen.
Hauskoja faktoja sukunimistä 2026
Nimistömme elää jatkuvasti. Vaikka vanhat nimet jylläävät kärjessä, uusia ilmiöitä nousee pintaan.
- 🎲 Harvinaiset nimet yleistyvät: Ihmiset haluavat erottua. Yhä useampi pari keksii avioituessaan täysin uuden sukunimen (uudissukunimi), jota ei ole kenelläkään muulla. Vuonna 2026 hyväksyttyjä uusia nimiä ovat olleet mm. Aarniovuori ja Merikajo.
- 🌍 Kansainvälistyminen: Maahanmuuton myötä TOP-100 listalla näkyy jo nimiä kuten Nguyen ja Ahmed. Ne eivät vielä uhkaa Korhosta, mutta ovat pysyvä osa suomalaista nimimaisemaa.
- 💑 Yhdistelmänimet: Vuonna 2026 on yhä yleisempää, että pariskunnat eivät ota toistensa nimiä, tai molemmat ottavat yhdistelmänimen (esim. Korhonen-Virtanen). Tämä näkyy katukuvassa pitkinä niminä postiluukuissa.
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Mikä on Suomen vanhin sukunimi?
Voiko Korhonen vaihtaa nimensä Virtaseksi?
Mitä tarkoittaa, jos sukunimessä on ”af” tai ”von”?
Onko kaikilla suomalaisilla ollut aina sukunimi?
Yhteenveto
Suomen nimistö on rikas sekoitus itäistä perimää, läntistä muotia ja luonnonläheisyyttä.
