Avaat sähkölaskun ja summa on taas suurempi kuin luulit, vaikka olet säästänyt energiaa. Syyllinen löytyy usein riviltä Sähkönsiirto eli ”sähkön siirtohinta”. Moni suomalainen maksaa sähkön kotiinkuljetuksesta enemmän kuin itse tuotteesta. Vuonna 2026 sähköverkot ovat paremmassa kunnossa kuin koskaan, mutta laskun loppusumma ei tunnu laskevan.
Tässä oppaassa selvitämme juurta jaksaen, miksi maksat siirrosta, miksi et voi vaihtaa yhtiötä (vaikka haluaisit), miten historialliset myrskyt vaikuttavat tämän päivän laskuusi ja mitkä ovat ne harvat, mutta tehokkaat keinot, joilla voit oikeasti vaikuttaa kokonaislaskun suuruuteen.
Sähköverkko on luonnollinen monopoli. Kun napsautat valot päälle, maksat siitä, että sähkö kulkee näitä linjoja pitkin kotiisi.Sähkömarkkina on kaksijakoinen maailma, ja tämän ymmärtäminen on avain säästöihin. Monille kuluttajille sähkölasku on vain yksi iso summa, mutta todellisuudessa maksat kahdesta täysin eri asiasta.
Toisaalla on sähköenergia. Se on itse tuote, kilpailutettu hyödyke, jota tuotetaan ydinvoimaloissa, tuulipuistoissa ja vesivoimaloissa. Tämän myyjän voit valita vapaasti ja kilpailuttaa vaikka viikoittain. (Lue lisää energian hinnoista: Sähkön hintaennuste 2026).
Toisaalla on sähkönsiirto. Tämä on palvelu, kivijalka, joka ei hievahda. Se on fyysinen infrastruktuuri – kuparikaapelit, muuntajat, sähkötolpat ja maakaapelit – jotka tuovat virran voimalasta kotiisi. Tämä aiheuttaa valtavasti hämmennystä ja turhautumista. Miksi naapuri eri kunnassa maksaa siirrosta puolet vähemmän? Miksi kerrostaloasuja maksaa kymmenien eurojen perusmaksua, vaikka olisi kuukauden poissa kotoa?
Olemme laatineet tämän perusteellisen oppaan, jotta ymmärrät laskusi anatomian täydellisesti. Kun ymmärrät säännöt, tiedät, missä voit säästää ja missä taistelu on turhaa.
Et voi kilpailuttaa siirtoa, mutta voit puolittaa energialaskun – Vertaile tästä Palvelu on ilmainen eikä sido sinua mihinkään.Miksi sähköstä tulee kaksi laskua? (Tai kaksi riviä samalla laskulla)
Monelle, erityisesti ensiasuntoon muuttavalle (katso vinkit: Opiskelijan sähkösopimus 2026), tulee yllätyksenä, että sähköstä maksetaan kahdelle eri taholle. Joskus nämä tulevat samalla paperilaskulla tai e-laskulla, joskus kahtena erillisenä laskuna, mikä lisää hämmennystä.
Jotta lamppu katossasi syttyy, tarvitaan katkeamaton ketju tuotannosta kulutukseen:
- Tuote (Sähköenergia): Itse virta. Tämän hinnoittelu perustuu vapaaseen markkinakilpailuun (esim. Nord Pool -sähköpörssi). Voit ostaa sähkösi keltä tahansa Suomessa toimivalta myyjältä (esim. Fortum, Oomi, Väre, Helen). Kilpailu on kovaa, ja hinnat vaihtelevat tunneittain.
- Palvelu (Sähkönsiirto): Kuljetus. Tämän hoitaa paikallinen jakeluverkkoyhtiö, joka omistaa fyysiset johdot alueellasi (esim. Caruna, Elenia, Kajave, Helen Sähköverkko). Et voi valita tätä yhtiötä. Jos asut Espoossa, siirtoyhtiösi on Caruna Espoo, piste. Et voi pyytää Helen Sähköverkkoa vetämään omaa johtoa taloosi.
Ajattele ”Verkkokauppa”-analogiaa
Sähkön ostaminen on kuin tilaisit kengät verkkokaupasta.
- Sähköenergia = Kengät. Voit vertailla kenkien hintaa eri verkkokaupoissa ja ostaa sieltä, mistä saat ne halvimmalla.
- Sähkönsiirto = Postimaksu / Kotiinkuljetus. Kun olet ostanut kengät, jonkun täytyy tuoda ne kotiovellesi. Sähköverkossa on vain yksi ”postifirma” (paikallinen verkkoyhtiö), joka toimittaa paketin perille. Et voi valita toista kuljetusliikettä, ja joudut maksamaan heidän hinnastonsa mukaisen kuljetusmaksun.
Mistä sähkön siirtohinta koostuu vuonna 2026?
Kun katsot siirtolaskua tarkemmin, se ei ole vain yksi summa. Se rakentuu kolmesta, joskus neljästä eri komponentista. Vuonna 2026 hinnoittelumallit ovat monipuolistuneet, ja yhä useampi yhtiö on siirtynyt malleihin, jotka kannustavat tasaiseen kulutukseen.
Tyypillinen sähkölasku koostuu kolmesta lähes yhtä suuresta osasta. Vain yhteen niistä (energiaan) voit vaikuttaa kilpailuttamalla.1. Perusmaksu (€ / kk) – Kivijalka
Tämä on kiinteä kuukausimaksu, jonka maksat, vaikka pääkytkin olisi nollassa koko kuukauden. Verkkoyhtiö perustelee tätä sillä, että verkon ylläpito, päivystys ja kapasiteetin varaaminen maksaa saman verran, käytit sähköä tai et. Verkko on oltava valmiina syöttämään maksimiteho heti, kun napsautat saunan päälle.
Hinta-arvio 2026: Kerrostaloasunnossa 5–15 €/kk, Omakotitalossa (riippuen sulakekoosta) 20–60 €/kk.
2. Siirtomaksu (snt / kWh) – Kulutusosa
Tämä osa perustuu suoraan kulutukseesi. Jokaista verkon läpi siirrettyä kilowattituntia kohden maksat tietyn summan. Tämä kattaa ns. ”häviöt” verkossa (osa sähköstä hukkuu lämpönä matkalla) ja verkon muuttuvan kulumisen.
3. Sähkövero (snt / kWh) – Valtion osuus
Kyllä, vero maksetaan siirtolaskun yhteydessä, mikä saa siirron näyttämään vielä kalliimmalta. Paikallinen verkkoyhtiö toimii tässä vain ”veronkerääjänä” ja tilittää rahat suoraan valtiolle. Sähkövero on valmistevero, ja sen suuruus riippuu käyttötarkoituksesta.
Sähköveron kaksi luokkaa
Suomessa on kaksi veroluokkaa, ja suurin osa meistä kuuluu kalliimpaan.
- Veroluokka 1 (Korkeampi): Kotitaloudet, maatalous, palvelut, julkinen sektori. Hinta vuonna 2026 on n. 2,253 snt/kWh + ALV 25,5% = n. 2,83 snt/kWh.
- Veroluokka 2 (Alempi): Teollisuus ja konesalit (yli 5 MW). Hinta on huomattavasti alempi, n. 0,063 snt/kWh + ALV. Tämä ero on tehty teollisuuden kilpailukyvyn turvaamiseksi.
Jos omakotitalosi kuluttaa 20 000 kWh vuodessa, maksat pelkkää sähköveroa lähes 600 euroa.
4. Tehomaksu (Yleistyvä ilmiö 2026)
Monet suuret kaupunkiyhtiöt (kuten Helen Sähköverkko Helsingissä ja Lahti Energia Sähköverkko) ovat siirtyneet ”tehopohjaiseen” hinnoitteluun, erityisesti omakotitaloasiakkailla. Tässä mallissa maksat normaalien maksujen lisäksi tehomaksua, joka perustuu kuukauden korkeimpaan kulutuspiikkiin (esim. korkein keskiteho yhden tunnin aikana).
Jos laitat sähkökiukaan, uunin ja sähköauton latauksen päälle yhtä aikaa kello 18:00, tehopuikkisi nousee korkeaksi ja maksat siitä lisämaksun koko kuukaudelta. Tämä malli kannustaa tasaamaan kulutusta ja välttämään piikkejä, mikä säästää verkkoa.
| Laskun osa | Osuus kokonaislaskusta (arvio) | Voitko vaikuttaa? |
|---|---|---|
| Sähköenergia (Myynti) | n. 40 % | ✅ Kyllä, kilpailuttamalla aktiivisesti! |
| Siirtohinta (Verkkopalvelu) | n. 30 % | ❌ Et hinnoitteluun (vain vähentämällä kulutusta/tehoa) |
| Sähkövero + ALV | n. 30 % | ❌ Et (lakisääteinen vero) |
Historia: Miten tähän tilanteeseen on tultu? (Caruna-ilmiö ja myrskyt)
Jotta ymmärtää vuoden 2026 siirtohintoja, täytyy palata ajassa taaksepäin vuosiin 2011–2013. Tämä on kriittinen taustatieto, joka selittää nykyisen hintatason.
Myrskyt Tapani ja Hannu (2011)
Tapaninpäivän myrsky vuonna 2011 oli käännekohta. Sadat tuhannet suomalaiset olivat ilman sähköä, jotkut jopa viikkoja keskellä talvea. Yhteiskunta oli kaaoksessa: vanhukset palelivat, maatilat olivat hätää kärsimässä ja tietoliikenne pätki. Kävi selväksi, että Suomen sähköverkko – joka koostui pääosin metsissä kulkevista ilmajoadoista – oli liian haavoittuvainen sään ääri-ilmiöille.
Sähkömarkkinalain muutos (2013)
Poliitikot reagoivat myrskyjen aiheuttamaan paineeseen. Sähkömarkkinalakia tiukennettiin merkittävästi vuonna 2013. Lakiin kirjattiin tiukat toimitusvarmuustavoitteet: sähkökatko ei saa kestää asemakaava-alueella yli 6 tuntia eikä haja-asutusalueella yli 36 tuntia myrskyn tai lumikuorman seurauksena.
Tämä oli massiivinen vaatimus verkkoyhtiöille. Ainoa tapa täyttää laki oli käynnistää Suomen historian suurin verkkosaneeraus. Ilmajohdot piti purkaa ja kaivaa maahan (maakaapelointi), jonne puut eivät voi kaatua.
Investointibuumi ja ”Caruna-kaupat”
Tämä ”säävarman verkon” rakentaminen maksoi miljardeja euroja. Kuka sen maksaa? Lopulta aina kuluttaja siirtomaksuissa. Samaan aikaan (2014) Fortum myi sähköverkkonsa kansainvälisille sijoittajille, ja syntyi Caruna. Uudet omistajat ja massiiviset investointipaineet johtivat siihen, että siirtohintoja nostettiin merkittävästi monilla alueilla 2010-luvun puolivälissä. Syntyi käsite ”Caruna-lisä”, vaikka ilmiö koski kaikkia haja-asutusalueiden yhtiöitä, kuten Eleniaa ja Järvi-Suomen Energiaa.
Vuonna 2026 maksamme edelleen näitä 2010-luvulla tehtyjä ja edelleen jatkuvia jätti-investointeja. Verkko on nyt paljon varmempi, mutta lasku siitä on suolainen.
Miksi en voi kilpailuttaa siirtoyhtiötä? (Luonnollinen monopoli)
Tämä on yleisin ja ymmärrettävin kysymys, jota asiakaspalvelut kuulevat. Vastaus löytyy fysiikan laeista ja taloustieteestä.
Sähköverkko on malliesimerkki luonnollisesta monopolista. Ajattele asiaa näin: Olisiko mitään järkeä, että kadullasi kulkisi viidet eri sähkötolpat ja viidet eri maakaapelit rinnakkain vain siksi, että voisit valita ”sinisen yhtiön piuhan” tai ”punaisen yhtiön piuhan”?
Ei olisi. Verkon rakentaminen on äärimmäisen kallista pääomaintensiivistä toimintaa. Rinnakkaisten verkkojen rakentaminen olisi yhteiskunnallisesti tehotonta tuhlausta ja maisemallisesti kestämätöntä. Siksi on järkevämpää, että yhdellä alueella on vain yksi verkko, jota yksi yhtiö hallinnoi.
Kuka valvoo monopolia? (Energiavirasto)
Koska siirtoyhtiöillä on monopoli, ne voisivat teoriassa pyytää mitä hintaa tahansa, ja asiakkaan olisi pakko maksaa. Tämän estämiseksi toiminta on erittäin tarkasti säänneltyä.
Valtion viranomainen, Energiavirasto, valvoo verkkoyhtiöiden hinnoittelua neljän vuoden valvontajaksoissa. Virasto määrittelee yhtiöille ”sallitun tuoton”. Yhtiöt eivät saa tehdä bisneksellä ylisuurta voittoa. Jos yhtiö perii asiakkailtaan liikaa rahaa yhtenä vuonna (yli sallitun tuoton), sen on palautettava ylimääräinen osuus asiakkaille seuraavina vuosina alempina hintoina.
Järjestelmä on monimutkainen himmeli, mutta sen tarkoitus on suojata kuluttajaa monopolin väärinkäytöltä samalla, kun se takaa yhtiöille riittävän tulon investointeihin.
Kaupunki vs. Maaseutu: Missä asut, määrää hinnan
Yksi suurimmista epäoikeudenmukaisuuden tunteista syntyy alueellisista hintaeroista. Miksi helsinkiläinen maksaa siirrosta murto-osan siitä, mitä kainuulainen maksaa?
Hintaero selittyy tehokkuudella. Kaupungissa yksi kilometri kaapelia palvelee tuhansia maksavia asiakkaita. Maaseudulla sama kilometri voi palvella vain yhtä mökkiä.Kaupunkien etu (esim. Helsinki, Tampere, Turku)
Kaupungeissa asutus on tiivistä. Yksi muuntamo ja kilometri maakaapelia voi palvella satoja kerrostaloasuntoja ja kymmeniä yrityksiä. Maksajia on paljon suhteessa verkon pituuteen. Lisäksi verkko on kaupungeissa jo valmiiksi pitkälti maan alla, joten myrskytuhojen korjauskustannukset ovat pienempiä. Siksi yhtiöt kuten Helen Sähköverkko ja Turku Energia Sähköverkot ovat hinnoiltaan edullisempia.
Maaseudun haaste (esim. Järvi-Suomen Energia, Caruna, Kajave)
Haja-asutusalueilla tilanne on päinvastainen. Yhtiöllä voi olla kymmeniä tuhansia kilometrejä sähkölinjaa, joka kulkee metsien ja peltojen läpi. Yksi kilometri kallista maakaapelia saatetaan joutua vetämään vain yhden tai kahden syrjäisen omakotitalon tai kesämökin vuoksi. Verkkoa on valtavasti per asiakas. Ylläpito, raivaus ja investoinnit tulevat suhteessa paljon kalliimmiksi, ja nämä kulut jaetaan harvempien asiakkaiden kesken.
Tämä on poliittinen valinta: Suomessa on päätetty, että sähköt pitää toimittaa kaikkialle maahan samoilla toimitusvarmuusehdoilla, mikä maksaa haja-asutusalueilla enemmän.
Miten voit pienentää kokonaislaskua, kun siirtoon ei voi vaikuttaa?
Tilanne voi tuntua toivottomalta. Monopoli laskuttaa mitä lystää, ja veroja on maksettava. Mutta peli ei ole menetetty. Koska siirtohinta on ”kiveen hakattu”, sinun on hyökättävä aggressiivisesti laskun niitä osia vastaan, jotka joustavat.
1. Aggressiivinen energian kilpailutus (Tärkein keino!)
Tämä on ainoa tapa vaikuttaa merkittävästi laskun loppusummaan välittömästi. Ero kalliin toistaiseksi voimassa olevan sopimuksen ja kilpailutetun määräaikaisen tai pörssisähkösopimuksen välillä voi olla valtava.
Esimerkki: Omakotitalo, kulutus 15 000 kWh/vuosi.
– Skenaario A (Laiska): Vanha ”listahinta” 14 snt/kWh. Energia maksaa 2100 €/v.
– Skenaario B (Aktiivinen): Kilpailutettu hinta 8 snt/kWh. Energia maksaa 1200 €/v.
Säästö: 900 € vuodessa. Vaikka siirtolasku olisi kuinka korkea, tämä säästö tulee suoraan omaan taskuusi. Älä jää nukkumaan vanhan sopimuksen päälle.
2. Pääsulakekoko (Omakotitalot) – Maksatko turhasta kapasiteetista?
Moni vanha omakotitalo maksaa turhasta perusmaksusta. Tarkista sähkölaskustasi tai mittauskeskuksesta pääsulakekoko.
– Onko se 3x35A tai jopa 3x63A?
– Pärjäisitkö nykyisellä laitekannalla 3x25A sulakkeilla?
Perusmaksuero esimerkiksi 3x25A ja 3x35A välillä voi olla verkkoyhtiöstä riippuen 50–150 euroa vuodessa. Ota yhteys sähkömieheen ja selvitä, voiko sulakekokoa pienentää. Muutos vaatii yleensä pienen sähkötyön ja ilmoituksen verkkoyhtiölle.
3. Yösiirron ja pörssisähkön yhdistäminen
Jos sinulla on sähkölämmitys ja ”aikasiirto” (yö/päivä -mittaus), siirto on yöllä (yleensä klo 22–07) huomattavasti halvempaa. Kun yhdistät tämän pörssisähköön, joka on myös yöllä halvinta, saat tuplahyödyn.
– Ajasta lämminvesivaraaja lämpiämään vain yöllä.
– Lataa sähköauto aina yöaikaan.
– Jos sinulla on varaava lattialämmitys, varaa lämpöä lattiaan aamuyön tunteina.
Paras tapa välttää siirtomaksu ja sähkövero on tuottaa sähkö itse. Aurinkopaneelien tuottama ja itse kulutettu sähkö on siirtovapaata.4. Oma tuotanto (Aurinkopaneelit) – Lopullinen ratkaisu?
Jokainen itse katollesi asentamillasi aurinkopaneeleilla tuotettu ja itse kulutettu kilowattitunti on ”siirtovapaa” ja ”verovapaa”. Sähkö ei käy valtakunnanverkossa kääntymässä, joten verkkoyhtiö ei voi laskuttaa sen siirrosta. Aurinkopaneelien kannattavuuslaskelmissa suurin hyöty tuleekin usein juuri siitä, että vältät kalliin ostosähkön siirto- ja verokustannukset, jotka ovat yhteensä usein yli 6–8 snt/kWh.
💡 Säästä siellä missä voit – Kilpailuta sähköenergia tästä Vain energiahinnan kilpailuttaminen tuo välittömiä säästöjä.Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Voiko sähkön siirtoyhtiön vaihtaa muuton yhteydessä?
Et voi itse valita yhtiötä, mutta yhtiö vaihtuu automaattisesti, jos muutat toisen yhtiön monopoli-alueelle. Esimerkiksi jos muutat Helsingistä (Helen Sähköverkko) Espooseen (Caruna Espoo), uusi siirtoyhtiösi on pakostakin Caruna Espoo, ja maksat heidän hinnastonsa mukaisesti. Sähkönmyyjän (energia) sen sijaan voit pitää samana tai kilpailuttaa muuton yhteydessä (Lue lisää: Sähkösopimus muuttoon).
Miksi maksan perusmaksua, jos sähkömittari on nollassa (esim. mökillä)?
Tämä on yleinen harmi mökinomistajille. Maksat ”valmiudesta”. Verkkoyhtiön on pidettävä johdot, tolpat ja muuntajat kunnossa ympäri vuoden, raivattava myrskytuhot ja pidettävä yllä vikapäivystystä siltä varalta, että päätätkin mennä mökille jouluna ja napsauttaa lämmöt päälle. Verkko on mitoitettava kestämään kaikkien asiakkaiden potentiaalinen maksimikulutus, ja tämä kapasiteetin ylläpito maksaa, käytit sitä tai et.
Ovatko siirtohinnat nousemassa vuonna 2026 ja sen jälkeen?
Paineita korotuksiin on edelleen. Vaikka pahin säävarma-investointibuumi on monin paikoin ohi, uudet haasteet nostavat kustannuksia. Yleinen inflaatio ja korkotason nousu kallistavat verkkoyhtiöiden lainoja ja materiaalikustannuksia. Lisäksi yhteiskunnan sähköistyminen (sähköautot, lämpöpumput, teollisuuden sähköistyminen) vaatii verkon vahvistamista, mikä maksaa miljardeja. Energiavirasto kuitenkin valvoo, etteivät korotukset ole kohtuuttomia suhteessa sallittuun tuottoon.
Miten saan tehomaksun pienemmäksi?
Jos verkkoyhtiösi käyttää tehomaksua, avainsana on ”kulutushuippujen leikkaaminen”. Vältä tilanteita, joissa monet suuritehoiset laitteet ovat päällä samaan aikaan. Älä laita saunaa lämpiämään, uunia päälle ja sähköautoa lataukseen samalla hetkellä. Porrasta käyttöä: laita auto lataukseen vasta myöhemmin yöllä, tai käytä auton latauksessa pienempää tehoa, jos et tarvitse akkua täyteen nopeasti. Älykäs kodinohjaus auttaa tässä.
Miksi siirron osuus laskusta tuntuu kasvavan, vaikka sähkö halpenee?
Tämä on psykologinen ja suhteellinen ilmiö. Kun energian hinta (c/kWh) laskee pörssissä alas, kiinteän siirtohinnan ja verojen suhteellinen osuus loppulaskusta kasvaa. Jos pörssisähkö maksaa 2 snt, mutta siirto+vero maksaa 8 snt, siirron osuus on 80% laskusta. Euroissa maksettava summa ei välttämättä ole noussut, mutta sen osuus kokonaispotista korostuu halvan energian aikoina.
Mistä sähkönsiirto ja sen korkea hinta todellisuudessa muodostuvat?
Monen kuluttajan mielikuvissa sähkönsiirto on vain ”laskutuslisä”, mutta todellisuudessa kyseessä on fyysinen logistiikkapalvelu. Sähkönsiirto-laskulla katetaan koko sähköverkon ylläpito 24/7, vikapäivystys, myrskytuhojen korjaus sekä valtavat investoinnit maakaapelointiin. Noin puolet siirtomaksusta menee verkon rakentamiseen ja ylläpitoon, loput ovat veroja ja kantaverkkomaksuja. Kun maksat sähkönsiirrosta, maksat siitä, että sähkö on saatavilla pistorasiasta juuri silloin kun sitä tarvitset, säästä riippumatta.
Miten oma aurinkovoimala vaikuttaa sähkönsiirto-maksuihin?
Oma tuotanto on tehokkain tapa pienentää sähkönsiirto-laskua. Kun käytät itse tuottamasi aurinkosähkön, se ei kulje valtakunnanverkon läpi, jolloin siitä ei peritä sähkönsiirto-maksua eikä sähköveroa. Säästät siis jokaiselta itse kulutetulta kilowattitunnilta n. 6–10 senttiä pelkissä siirto- ja verokuluissa. On kuitenkin hyvä muistaa, että sähkönsiirron kiinteä perusmaksu (kk-maksu) pysyy ennallaan, vaikka ostaisit verkosta vähemmän energiaa.
Voiko sähkönsiirto-sopimuksen irtisanoa ja siirtyä off-grid-ratkaisuun?
Teoriassa kyllä, voit irtisanoa sähkönsiirto-liittymän kokonaan ja irrottautua verkosta (off-grid). Tällöin et maksa enää perusmaksuja etkä siirtohintoja. Käytännössä tämä on kuitenkin Suomen talvessa erittäin kallista ja haastavaa. Tarvitsisit massiivisen akuston ja varavoimanlähteen (aggregaatin) pimeitä kuukausia varten. Useimmille kotitalouksille sähkönsiirto-verkkoon kuuluminen on edelleen taloudellisesti järkevin ja varmin tapa taata sähkön saanti ympäri vuoden.
Miksi sähkönsiirto on maaseudulla kalliimpaa kuin kaupungissa?
Hintaero johtuu verkon pituudesta asiakasta kohden. Kaupungissa yksi kilometri sähkökaapelia palvelee tuhansia maksavia asiakkaita (tiheä asutus), mikä laskee yksittäisen asiakkaan osuutta kuluista. Maaseudulla sama kilometri sähkönsiirto-kaapelia saattaa palvella vain yhtä tai kahta taloutta. Koska sähkömarkkinalaki vaatii saman toimitusvarmuuden (säävarman verkon) kaikkialle Suomeen, haja-asutusalueiden verkkoyhtiöt joutuvat investoimaan suhteessa paljon enemmän, mikä nostaa sähkönsiirto-hintoja näillä alueilla.
Miten tehomaksu muuttaa sähkönsiirto-laskutusta tulevaisuudessa?
Perinteisesti sähkönsiirto on laskutettu energian määrän (kWh) mukaan. Uusi trendi on tehopohjainen hinnoittelu, jossa maksat siitä, kuinka paljon kuormitat verkkoa yhdellä hetkellä. Jos käytät sähkösaunaa, uunia ja lataat sähköautoa samaan aikaan, tehomaksusi nousee. Tämä malli kannustaa kuluttajia tasaamaan kulutusta. Tulevaisuudessa älykäs sähkönsiirto palkitsee niitä, jotka osaavat ajoittaa suuritehoiset laitteet eri ajankohdille, säästäen näin selvää rahaa kuukausimaksuissa.
Tulevaisuuden näkymät 2027–2030: Vetyä, datakeskuksia ja joustoa
Sähköverkot ovat massiivisen murroksen edessä, eikä siirtohintakeskustelu tule loppumaan tähän vuoteen. Tulevaisuus tuo mukanaan uusia haasteita, jotka kaikki vaativat investointeja verkkoon.
Suurkuluttajat tulevat: Datakeskukset ja vetytehtaat
Suomeen suunnitellaan valtavia datakeskuksia (tekoälyn pyörittämiseen) ja vihreän vedyn tuotantolaitoksia. Nämä laitokset kuluttavat käsittämättömiä määriä sähköä ja vaativat erittäin vahvat kanta- ja jakeluverkkoyhteydet. Vaikka nämä teollisuusasiakkaat maksavat omat liittymismaksunsa, koko verkon vahvistaminen hyödyttää ja kustantaa lopulta koko järjestelmää.
Kuluttajan rooli muuttuu: Joustosta tulee rahaa
Tulevaisuuden verkossa kuluttaja ei ole enää vain passiivinen maksaja. Verkkoyhtiöt tulevat yhä enemmän kannustamaan (tai pakottamaan tehomaksuilla) kulutuksen joustoon. Ne, jotka pystyvät automatisoimaan kotinsa kulutuksen pois ruuhkatunneista, selviävät pienemmillä siirtolaskuilla. Älykkäät sähköauton laturit, jotka keskustelevat verkon kanssa, ja koteihin asennettavat akut yleistyvät.
Tulevaisuus on joustavan kuluttajan, mutta juuri nyt, vuonna 2026, tehokkain ja nopein lääke korkeaan kokonaislaskuun on varmistaa, ettet maksa sähköenergiasta ylihintaa. Siirto on mitä on, mutta energia on omissa käsissäsi.
