Sähkötarjous vaikuttaa ensi silmäyksellä täydelliseltä: kiinteä hinta vain 6–7 senttiä kilowattitunnilta. Tämä on huomattavasti halvempi kuin markkinoiden keskihinta. Mutta sopimusehdoissa lymyää termi, joka on aiheuttanut enemmän hämmennystä ja turhautumista kuin mikään muu sähkömarkkinoiden ilmiö: kulutusvaikutus (tai käyttövaikutus).
Kyseessä ei ole perinteinen määräaikainen sopimus, vaan hybridisopimus. Tässä laajassa asiantuntijaoppaassa puramme auki terminologian, laskemme auki piilokulut ja kerromme suoraan, kenen kannattaa tarttua hybridisopimukseen ja kenen on syytä pysyä siitä kaukana.
Vuonna 2026 lähes jokainen ”halpa” määräaikainen tarjous on todellisuudessa hybridisopimus, jossa lopullinen hinta riippuu kulutuksesi ajoituksesta.Suomen sähkömarkkina on käynyt läpi valtavan murroksen. Vielä muutama vuosi sitten kuluttajalla oli kaksi selkeää vaihtoehtoa: joko täysin vakaa määräaikainen sopimus tai täysin markkinaehtoinen pörssisähkö. Vuonna 2026 tilanne on toinen. Sähköyhtiöt ovat tuoneet markkinoille välimuodon, joka siirtää osan hintariskistä takaisin asiakkaalle. Tätä tuotetta kutsutaan markkinoinnissa monilla nimillä: Joustosähkö, Fiksu-sopimus, Smart-sähkö tai teknisemmin hybridisopimus.
Yhteistä näille kaikille on kulutusvaikutus. Se on mekanismi, joka joko palkitsee tai rankaisee sinua sen perusteella, mihin kellonaikaan käytät sähköä. Pahimmillaan ”halpa” 7 sentin sopimus voi talvikuukausina maksaa asiakkaalle 12 senttiä, jos kulutusvaikutuksen logiikkaa ei ymmärretä.
Olemme laatineet tämän oppaan auttaaksemme sinua navigoimaan vuoden 2026 sähköviidakossa. (Jos etsit tietoa yleisestä hintatasosta, lue myös: Sähkön hintaennuste 2026).
Vertaile sopimukset tästäMikä on hybridisopimus ja miksi niitä myydään?
Hybridisopimus on rakenteeltaan kaksiosainen. Se yrittää yhdistää määräaikaisen sopimuksen turvan ja pörssisähkön mahdollisuudet, mutta lopputulos on usein monimutkainen.
Sopimuksen kaksi osaa:
- Kiinteä perusosa (c/kWh): Tämä on hinta, jolla sopimusta markkinoidaan. Esimerkiksi 7,99 snt/kWh. Tämä osuus on lukittu eikä muutu sopimuskauden (esim. 24 kk) aikana, tapahtuipa markkinoilla mitä tahansa.
- Muuttuva osa (Kulutusvaikutus c/kWh): Tämä on liikkuva osa, joka lasketaan joka kuukausi uudelleen. Se lisätään tai vähennetään kiinteästä osasta. Tyypillisesti se vaihtelee välillä -1,5 snt … +3,0 snt/kWh.
Sähköyhtiön näkökulma: Miksi kiinteät katosivat?
Miksi sähköyhtiöt, kuten Fortum, Oomi tai Helen, tuputtavat hybridisopimuksia perinteisten kiinteiden sijaan? Syy on profiiliriski. Sähköyhtiölle on erittäin kallista hankkia sähköä asiakkaalle, joka käyttää sitä paljon juuri kalleimpina tunteina (esim. pakkasaamuna klo 8). Perinteisessä kiinteässä sopimuksessa yhtiö joutuu nielemään tämän tappion.
Hybridisopimuksessa yhtiö siirtää tämän riskin sinulle. Jos käytät sähköä kalliina tunteina, maksat siitä lisähintaa kulutusvaikutuksen muodossa. Tämä suojaa sähköyhtiön katetta ja mahdollistaa matalamman ”sisäänheittohinnan” mainoksissa.
Matematiikka: Näin kulutusvaikutus lasketaan (Esimerkit)
Kulutusvaikutuksen laskentakaava on monelle ”musta laatikko”. Se ei ole mielivaltainen lisä, vaan perustuu tarkkaan matematiikkaan ja pörssisähkön tuntihintoihin (Spot-hinta). Laskentaan tarvitaan kaksi lukua.
Kaava: A – B = C (Kulutusvaikutus)
- A = Oma keskihintasi: Tämä on painotettu keskiarvo. Se lasketaan kertomalla jokaisen tunnin kulutuksesi kyseisen tunnin pörssihinnalla. Jos käytät sähköä kalliina tunteina, tämä luku nousee.
- B = Pörssin yleinen keskihinta: Tämä on koko kuukauden pörssisähkön keskiarvo (ilman painotusta). Tämä luku on sama kaikille suomalaisille kyseisenä kuukautena. Lähde: Fingrid / Nord Pool.
- C = Kulutusvaikutus: Näiden erotus on se summa, joka lisätään laskuusi (tai vähennetään siitä).
Esimerkki 1: ”Aamuvirkku kerrostaloasuja” (Hinta nousee)
Pekka asuu kerrostalossa. Hän keittää kahvia aamulla klo 7–9 ja tekee ruokaa uunissa klo 17–19. Nämä ovat pörssisähkön kalleimmat tunnit.
– Kuukauden pörssikeskiarvo: 8,0 snt/kWh.
– Pekan käytön painotettu keskiarvo: 10,5 snt/kWh (koska käyttö osui kalliille tunneille).
– Kulutusvaikutus: 10,5 – 8,0 = +2,5 snt/kWh.
– Lopputulos: Jos Pekan sopimushinta oli 7 snt, hän maksaa sähköstään 9,5 snt/kWh.
Esimerkki 2: ”Yölataaja omakotitalossa” (Hinta laskee)
Maija asuu sähkölämmitteisessä talossa. Hän on ajastanut lämminvesivaraajan ja sähköauton latauksen yölle klo 01–05, jolloin sähkö on halvinta.
– Kuukauden pörssikeskiarvo: 8,0 snt/kWh.
– Maijan käytön painotettu keskiarvo: 6,5 snt/kWh.
– Kulutusvaikutus: 6,5 – 8,0 = -1,5 snt/kWh.
– Lopputulos: Jos Maijan sopimushinta oli 7 snt, hän maksaa sähköstään vain 5,5 snt/kWh.
Käytännön voittajat ja häviäjät vuonna 2026
Hybridisopimus ei ole reilu kaikille. Se suosii teknologiaa hyödyntäviä omakotiasujia ja rankaisee passiivisia kerrostaloasujia. Tämä johtuu ”luonnollisesta kulutusprofiilista”.
Vasemmalla: Sähkölämmittäjä, joka ohjaa lämmön yölle (voittaa). Oikealla: Kerrostaloasuja, joka elää normaalia päivärytmiä (häviää).Voittaja: Sähkölämmittäjä automaatiolla
Jos asut omakotitalossa ja sinulla on mahdollisuus ohjata suuret kuormat (lämmitys, vesi, auto) halvoille tunneille, hybridisopimus voi olla markkinoiden paras tuote. Saat kiinteän hinnan tuoman suojan (hinta ei voi nousta 50 senttiin kuten pörssisähkössä), mutta pystyt silti ”vuolsemaan” hintaa alaspäin omalla toiminnallasi.
Energiatehokkuusyhtiö Motiva suosittelee lämmityksen ohjausta keinona säästää sekä energiaa että rahaa. Hybridisopimuksessa tämä säästö tulee suoraan kilowattituntihintaan.
Häviäjä: Kaukolämpökerrostalo ja opiskelija
Kerrostaloasunnossa sähkönkulutus on pientä ja ns. ”jäykkää”. Jääkaappi vie sähköä tasaisesti. Ruoka tehdään silloin kun ollaan nälkäisiä. Valot laitetaan päälle kun on pimeää. Kulutusta on erittäin vaikea siirtää yölle ilman, että elämänlaatu kärsii. Kerrostaloasukkaan kulutusvaikutus on tilastollisesti lähes aina positiivinen (+0,5 … +2,0 snt), eli se on piilokorotus hintaan. Opiskelijalle suosittelemme usein joko pörssisähköä tai aitoa kiinteää sopimusta (Lue lisää: Opiskelijan sähkösopimus 2026).
Talven hintapiikit: Hybridisopimuksen suurin riski
Hybridisopimusta markkinoidaan turvallisena. ”Vakaa hinta ja mahdollisuus vaikuttaa”. Mutta siinä on ansa, joka laukeaa yleensä tammikuussa tai helmikuussa.
Kun ulkona on -25 astetta pakkasta, pörssisähkön hintaerot (volatiliteetti) kasvavat valtaviksi. Päivällä hinta voi olla 50 snt/kWh ja yöllä 5 snt/kWh. Jos lämmität taloasi tai käytät sähköä päiväsaikaan näinä päivinä, omasta keskihinnastasi tulee erittäin korkea verrattuna kuukauden keskiarvoon.
Varoitusesimerkki: Tammikuun shokki
Kuvitellaan, että sopimuksesi perushinta on 8 snt/kWh.
Tammikuussa tulee kireä pakkasjakso. Et pysty täysin välttämään päiväkulutusta. Kulutusvaikutuksesi nousee lukemaan +5,0 snt/kWh.
Laskutushinta tammikuulle: 8 + 5 = 13 snt/kWh.
Tämä tapahtuu juuri sillä kuukaudella, kun kulutuksesi on suurinta (esim. 2000 kWh). Lisälasku on 100 euroa verrattuna siihen, mitä luulit maksavasi. Tämä on hybridisopimuksen ”piilopörssi”-ominaisuus.
Vertailutaulukko: Kiinteä vs. Hybridi vs. Pörssi
Valinta riippuu täysin omasta riskinsietokyvystäsi ja asunnon tyypistä. Alla oleva taulukko auttaa hahmottamaan erot.
| Ominaisuus | Aito Määräaikainen (Kiinteä) | Hybridisopimus (Kulutusvaikutus) | Pörssisähkö (Spot) |
|---|---|---|---|
| Hinnan ennustettavuus | 100% Tarkka (Tiedät hinnan 2v eteenpäin) | Kohtalainen (Hinta vaihtelee kk-tasolla +/- 20%) | Matala (Hinta voi muuttua rajusti päivittäin) |
| Vaatiiko aktiivisuutta? | Ei vaadi mitään toimia | Vaatii jonkin verran optimointia | Vaatii päivittäistä seurantaa |
| Riskitaso | Ei riskiä (Maksat preemiota turvasta) | Profiiliriski (Käyttöajankohta ratkaisee) | Markkinariski (Spot-hinta ratkaisee) |
| Säästöpotentiaali | Matala | Kohtalainen (Jos ohjaat kulutusta) | Korkea (Pitkällä aikavälillä) |
| Kenelle sopii? | Kerrostaloon, huolettomalle, budjetoijalle | Omakotitaloon yösähköllä, sähköautoilijalle | Optimointia harrastavalle, automaation omistajalle |
Tarkistuslista: Kannattaako minun ottaa hybridisopimus?
Ennen kuin hyväksyt puhelinmyyjän tarjouksen tai painat ”Tilaa”-nappia vertailusivustolla, käy läpi tämä rehellinen tarkistuslista.
✅ Ota hybridisopimus, jos:
- Sinulla on sähkölämmitys, varaava takka tai ilmalämpöpumppu.
- Pystyt ajastamaan lämmityksen ja käyttöveden lämmityksen yölle (klo 00-06).
- Omistat sähköauton ja lataat sitä vain öisin kotilaturilla.
- Haluat hyötyä pörssisähkön vaihteluista, mutta pelkäät täyttä pörssisähköä ja haluat ”kattoriskin” pois.
❌ Älä ota hybridisopimusta, jos:
- Asut kerrostalossa kaukolämmöllä (kulutus on pientä, etkä voi siirtää sitä).
- Teet ruokaa uunissa joka päivä klo 16–18.
- Käytät sähkökiuasta arki-iltaisin heti töiden jälkeen.
- Haluat tietää sentilleen tarkkaan, mikä sähkölasku tulee olemaan joka kuukausi.
- Et halua asentaa sähkösovelluksia tai miettiä, milloin pesukoneen voi laittaa päälle.
Sopimusoikeudelliset seikat: Irtisanominen ja muutto
Hybridisopimukset ovat lähes aina määräaikaisia (12 kk tai 24 kk). Tämä tarkoittaa, että olet sidottu sopimukseen koko kauden ajan, vaikka huomaisit kulutusvaikutuksen nostavan laskuasi.
Poikkeukset irtisanomiseen:
- Muutto: Muutto on aina pätevä syy purkaa määräaikainen sopimus ilman sakkoja. (Lue lisää: Sähkösopimus muuttoon).
- Hinnankorotukset: Koska perushinta on kiinteä, yhtiö ei voi nostaa sitä kesken kauden. Kulutusvaikutus elää markkinan mukana, eikä sen heilahtelu ole peruste sopimuksen purkamiselle.
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Voiko kulutusvaikutus olla negatiivinen?
Kyllä, ja se onkin hybridisopimuksen ainoa järkevä tavoite. Jos pystyt käyttämään sähköä pääasiassa silloin, kun pörssihinta on matala (yö, viikonloput), kulutusvaikutus on miinusmerkkinen. Tällöin se vähentää sopimuksen kiinteää hintaa. Parhaimmillaan aktiivinen omakotiasuja voi saada 1–2 sentin alennuksen perushintaan.
Kuinka suuri kulutusvaikutus voi enimmillään olla?
Useimmissa sopimuksissa ei ole ylä- eikä alarajaa. Tyypillisesti ”normaalissa” käytössä vaikutus vaihtelee +/- 2 sentin välillä. Ääritilanteissa (erittäin kallis pörssihinta ja kulutus juuri silloin) vaikutus voi nousta jopa 5–10 senttiin, mutta tämä vaatii poikkeuksellisia markkinaolosuhteita. Toisaalta on myös vaikea saada yli 3 sentin alennusta pelkällä optimoinnilla.
Näenkö kulutusvaikutuksen reaaliajassa?
Valitettavasti et yleensä näe. Useimmat sähköyhtiöiden sovellukset (kuten Fortum Oma tai Oomi) näyttävät kulutusvaikutuksen toteuman vasta jälkikäteen, kun kuukausi on päättynyt ja Fingrid on vahvistanut taseet. Tämä tekee ennakoinnista vaikeaa. Joudut luottamaan ”tuntumaan” siitä, että olet käyttänyt sähköä halpoina tunteina.
Onko hybridisopimus sama kuin pörssisähkö?
Ei ole. Pörssisähkössä (Spot) koko hinta määräytyy tunneittain. Jos hinta on 50 snt, maksat 50 snt. Hybridisopimuksessa on kiinteä pohjahinta, jota vain korjataan kulutusvaikutuksella. Hybridisopimus on ”pehmennetty” versio pörssisähköstä: siinä on turvaverkko (perushinta), mutta myös pienempi säästöpotentiaali.
Mistä tiedän, onko tarjous hybridisopimus?
Lue pieni präntti. Jos hinnan perässä lukee ”+/- kulutusvaikutus”, ”käyttövaikutus” tai ”joustokomponentti”, kyseessä on hybridi. Joskus tämä tieto on piilotettu ”Lisätiedot”-valikon alle. Aito kiinteä sopimus ei sisällä mitään muuttuvia osia energian hinnassa.
Paljonko kulutusvaikutus maksaa euroissa peruslaskun päälle?
Moni tuijottaa vain senttejä, mutta kulutusvaikutus tuntuu lompakossa euroina, ja sen vaikutus kertautuu talvella. Lasketaanpa auki: Jos omakotitalosi kuluttaa tammikuussa 2 000 kWh ja onnistut saamaan +2,0 snt/kWh vaikutuksen (mikä on yleistä sähkölämmittäjälle, joka ei optimoi), lisälasku on 40 euroa yhdessä kuukaudessa. Jos taas onnistut optimoimaan vaikutuksen -1,0 senttiin, säästät 20 euroa. Vuositasolla ero ”huonon” ja ”hyvän” käyttäjän välillä samalla sopimuksella voi olla satoja euroja, vaikka perushinta olisi sama.
Voiko kulutusvaikutus olla tasan nolla?
Kyllä, se on täysin mahdollista. Jos kulutusvaikutus on 0 snt/kWh, se tarkoittaa, että olet käyttänyt sähköä täsmälleen samalla profiililla kuin pörssisähkön keskiarvo kyseisenä kuukautena. Et ole painottanut käyttöä kalliisiin tunteihin, mutta et myöskään halpoihin. Tällöin maksat sähköstäsi täsmälleen sopimuksen kiinteän hinnan (esim. 7,99 snt/kWh). Tämä on ns. ”neutraali tulos”, johon useimmat passiiviset omakotiasujat pääsevät ilman suuria ponnisteluja kevät- ja syyskuukausina.
Mitä tapahtuu, kun määräaikainen hybridisopimus päättyy?
Ole tarkkana sopimuskauden lopussa. Kun 24 kk määräaika päättyy, hybridisopimus muuttuu usein automaattisesti toistaiseksi voimassa olevaksi sopimukseksi, ellei sitä irtisanota. Tässä jatkosopimuksessa hinnat voivat olla huomattavasti korkeammat, ja siinä voi edelleen olla mukana kulutusvaikutus. Sähköyhtiön on ilmoitettava päättymisestä ja uudesta hinnasta kuukautta etukäteen. Tämä on paras hetki kilpailuttaa sähkösopimus uudelleen ja tarkistaa, onko markkinoilla tarjolla aitoa kiinteää sopimusta ilman kulutusvaikutusta.
Tulevaisuudessa automaatio hoitaa kulutusvaikutuksen optimoinnin puolestasi. Laitteet käynnistyvät itsestään, kun sähkö on halpaa, varmistaen miinusmerkkisen vaikutuksen.Yhteenveto: Säästökeino vai markkinointikikka?
Kulutusvaikutus ei ole huijaus, mutta se on monimutkainen tuote, jota markkinoidaan usein liian yksinkertaisesti ”halpana määräaikaisena”. Se jakaa sähkönkäyttäjät kahteen kastiin.
- Aktiiviselle optimoijalle se on loistava välimuoto: saat kiinteän hinnan turvan, mutta pääset hyötymään sähköauton yölatauksesta ja älylämmityksestä.
- Passiiviselle käyttäjälle se on riski. Maksat todennäköisesti enemmän kuin ”aidolla” kiinteällä sopimuksella, koska et pysty väistämään kalliita tunteja etkä hyödy halvoista.
Jos et halua miettiä, mihin aikaan keität kahvit, valitse perinteinen täysin kiinteä määräaikainen sopimus (ilman kulutusvaikutusta). Vaikka sen listahinta olisi sentin kalliimpi, se tulee usein halvemmaksi, koska siinä ei ole piilokuluja. Jos taas olet valmis näkemään vaivaa, miksi et ottaisi suoraan pörssisähköä, jossa säästöpotentiaali on suurin?






